Osakunnat

Osakunnat ovat opiskelijayhdistyksiä, jotka alkujaan perustettiin eri seuduilta opiskelukaupunkiin saapuneiden opiskelijoiden yhteisöiksi. Uudet opiskelijat jakautuivat siis syntymäpaikkansa mukaisiin porukoihin, jolloin kulttuurisokki uudessa ja vieraassa ympäristössä ei nujertanut nuorta ihmistä liian pahasti. Oman osakunnan keskuudessa kulttuuri, perinteet, tavat ja kieli olivat tuttuja tai ainakin muihin osakuntiin verrattuna tutumpia. Ensimmäiset osakunnat perustettiin jo keskiajalla Pariisin yliopistossa ja Suomen kamaralla Turussa Akatemian aikana 1600-luvulla. Turun yliopiston ensimmäiset osakunnat – silloin tittelillä maakuntakerhot – perustettiin vuonna 1925: Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta (SHO) ja Savo-Karjalainen Osakunta (SKO). Turun yliopiston kaksi muuta nykyistä osakuntaa ovat Varsinaissuomalainen Osakunta (TVO) ja Pohjalainen Osakunta (TPO). Näistä neljästä ainoastaan TVO ei ole osa YO-talo Bn osakuntayhteisöä vaan majailee nykyään Köysiksen tiloissa Logomon vieressä Köydenpunojankadulla.

Historian aikana osakunnat ovat ajoittain hoitaneet samoja tehtäviä kuin ylioppilaskunta nykyään. Siksi osakuntiin liittyminenkin on ollut yliopisto-opiskelijalle pakollista. Tänä päivänä pakollisuutta ei ole eikä myöskään syntyperällä ole entisenlaista merkitystä liittymiskriteereitä katsottaessa. Turun osakunnat ovat poikkitieteellisiä ja niiden jäsenetkin ovat tulleet Turkuun Suomen joka kolkasta. Osakuntien arkitoimintaa ohjaavat niiden jäsenten omat mielenkiinnon kohteet sekä harrastuneisuus. Kunkin osakunnan omaleimaisuus tulee parhaiten esiin perinteisissä juhlissa, jolloin esim. savo-karjalaiset laittavat kalakukkoa uuniin ja pohjalaiset maistelevat tervaa eri muodoissaan. 2000-luvun osakunnat edustavat paikallisten kulttuurien kohtaamista parhaimmillaan; Turun osakunnilla voi nähdä vaikka karjalaisen lakitieteiden opiskelijan laulamassa Satakunnan laulua yhdessä kainuulaisen humanistin kanssa – ihan arkenakin.